Category Archives: Arttu kertoo

Aamupörrö

Lupsun hännästä riittää juttua.

Artun selonteko

Useimpina aamuina Lupsu (herätettyään ihmisen ja minutkin, jos nukun ihmisen kanssa) odottaa häntä pörrössä tarhan luukun edessä, että ihminen nousisi sängystä ja avaisi sen. Tosin Lupsu ei ole paikoillaan, joten ihmisen pitää olla huolellinen portaissa, makuuhuone kun on vintissä (sitä varten mun pitää mennä portaissa ihmisen edellä, että se muistaisi olla varovainen). Ulos päästyään Lupsu käy tarhan laatikolla pissillä (sisällä meillä on neljä hiekkalaatikkoa, mutta ne eivät kelpaa kuin hätätilanteessa). Sen jälkeen on kiire aamiaiselle. Aamut ovat hirveän kiireistä aikaa Lupsulla!

Viime kesänä

Vieras uima-altaassa

Taannoin kalastuskirjoituksen kommenteissa ehdotettiin, että meidän uima-altaassa voisi kesällä olla vaikka sammakko. Sammakkoa siellä ei meidän tietääksemme vielä ole ollut, mutta on ollut muita allasvieraita kuitenkin.

Tuollainen sukelteli meidän altaassa monta päivää viime kesänä. Sitten se lähti pois. Ei tiedetä oliko se meillä lomalla vai virka-asialla, mutta kiinnostava se oli.

Sammakko meillä taas oli kertaalleen tuvassa.

Sammakko toimitettiin päällisin puolin ehjänä läheiseen puronvarteen, ei meidän uima-altaaseen.
Voisi kyllä olla sammakko uima-altaassakin

Hyvää uutta vuotta!

Toivottavasti tämä alkanut vuosi on entistäkin parempi!

Näin vuodenvaihteessa on hyvä katsoa taaksepäin edelliseen vuoteen ja miettiä mitä kaikkea se piti sisällään.

Viime vuonna meillä ihasteltiin Lupsun ilmaisuvoimaista häntää (ensimmäisen, toisen ja kolmannenkin kerran!).

Sitten Arttu on soittanut Namu-mummulle ja kysynyt neuvoja. On myös todettu Artun olevan äitinsä poika, vaikka onkin jo nuori aikuinen.

Kesällä Artulla oli vaivoja. Toisaalta kesä oli monipuolinen saaliiden osalta. Lupsu oli tänäkin vuonna jahtipäällikkö. Joistain saalista oli iloa pitempään kuin toisista. Eläinperäisten viihdykkeiden lisäksi myös kasvikunnasta löytyy kiinnostavia asioita. Kuivatuista herneistä ei näemmä ole muistettu kertoakaan, vaikka ne vasta jännittäviä ovatkin!

Lisäksi kesällä meillä kävi Tätejä, joka oli Hyvin Tärkeä Tapaus! Syksyllä taas Postin kanssa oli ongelmia, jotka sitten kyllä ratkesivat.

Joskus taas Arttu on käynyt liian tuttavalliseksi. Eikä Arttu suinkaan ole lopettanut (eikä edes vähentänyt) vesileikkejä.

Yllättävän paljon kaikenlaista on viimekin vuonna ollut. Toivottavasti tänä vuonna jäisi kaikenlaiset vaivat tulematta. Muuten ei olekaan ollut valittamisen aihetta!

Kaikille kavereille toivotaan myöskin terveyttä, iloa ja onnea! Purrrr purrrrr ja pusk!

Ei omena kauas puusta…

Tai karhu

Artun äipällä jo aikoinaan riehakkaat syntymäpäivät.

Meillä ei ole sentään (ainakaan vielä) hajonnut mitään

Äippä harrastaa myös huonekasveja ja joulukuusia. Samoin poikansa.

”No onpas nyt joku levittänyt multaa lattialle!”
”En tiedä mitään mistään palloista.”

Joulukuusi on muuten narulla kiinni katossa. Ei sillä, että mitään epäiltäisiin.

Arvon Posti, osa 2

Arttu kertoo

Muistatteko, kun pyydettiin Postia toimittamaan meille kirje?

Ei ne koskaan toimittaneet sitä. Onneksi Taru oli hirmu ystävällinen ja lähetti meille uuden! Siinä luki päällä vielä selvemmin kenelle se paketti on (siinä oli myös meidän ihmisen sukunimi, että varmasti ymmärretään). Meidän osoite oli oikein edelliselläkin kerralla, samoin mun nimi.

Siinä on kyllä myös osoite, mutta ihminen ei halunnut koko internetin tietävän sitä, niin se piilotti sen. Posti sen kuitenkin näki ja tällä kertaa osasi tuoda sen meille. Ja toisaalta sitäkin mietin, että jos kaikki tietäisivät missä me asutaan, niin tulisiko tänne paljonkin tätejä mua pussaamaan? Niin että varmaan ihan hyvä, jos kaikki ei tiedä, koska sitten menisi kyllä aika paljon vettä korviin, jos kaikki mua pussaisivat.

Paketissa oli sellaista Purina ProPlan -merkkistä pissakivien liuotusruokaa. Se oli ihan hyvää. Ainakin vielä. Ehkä muutan mieltäni joskus, en ole vielä varma. Mutta nyt se oli ainakin ihan hyvää.

Aivan hyvää ruokaa

Hirveästi kiitos Tarulle ja Triolle ja Nilssonille ❤ Olette ihania ❤

Haloo haloo!

Arttu pesukoneessa

Haloo Namu-mummu? Täällä on Arttu pesukoneessa. Sitä vaan soitin, että mikä onkaan se hyvä herkkutikkukauppa, josta Noksu ja Sulo ja Noomi-mummi ja Hertta-äippä tykkää? Ja sitä kanssa, että mitä teille kuuluu?

Niin ja olen kyllä ollut kissoiksi, ainakin yleensä. Ja mua vieläkin pussataan aika paljon ja menee vettä korvaan, niin kuin Sulollakin. Terveisiä kaikille!

Arvon Posti

Artun vetoomus

Minulla on vähän asiaa!

Voisitteko siellä Postissa tuoda meille sen kirjeen, jonka TrioMiuMaun ja Nilssonin Taru lähetti toissa viikolla? Siinä luki päällä ihan selvästi mun nimi ja meidän osoite. Molemmat oli oikein ja hyvällä käsialalla kirjoitettu. Ei pitäisi olla mahdotonta, kun teidän työtänne kuitenkin on kuljettaa ja jakaa kirjeitä osoitteisiin. Niin että ystävällisesti toisitte sen nyt meille, kun kerrankin meille jotain postia olisi tulossa.

Terveisin

Arttu Pinkkitassu

Vaiva ja vastus

Artulla

Viikko sitten kuulkaa mulla oli tosi hankala juttu. Ei tullut pissiä ollenkaan, vaikka pissitti ja pinnistin miten kovasti! Sitten jouduin lääkärille. Siellä puskin ihmisiä ja sitten nukahdin. Ja heräsin, eikä enää pissittänyt ja mahaan sattunut. Erikoinen olo kyllä oli. Kuulemma mulla oli sellaisia strts… stur… no sellaisia jotain kiteitä. Niitä oli huuhdottu pois ja otettu se tukos myös.

En ollut ihan perillä asioista.
Tämä lähdekin näytti ihan erilaiselta kuin ennen.
Sitten piti kahdesti päivässä nielaista tuollainen mölli! En tykännyt, mutta nielaisin kuitenkin. Nyt niitä ei enää tarvitse niellä.

Sitten ruoka vaihdettiin toisenlaiseen ja nyt vahditaan mun pissiä yhtenään. Ja siihen uuteen ruokaan laitetaan vettä, kun ei kuulemma riitä, että lotrataan, jos sitä ei juoda myös.

Nyt olen ollut jo ihan kunnossa, ja pissinyt ainakin kahdesti päivässä. Siitä huolimatta jouduin tänään uudestaan! Nyt tosin eri klinikalle ja eri tädille. Tosin tämä lääkäri oli se sama, joka aikoinaan teki mulle sen sellaisen operaation. Nyt se halusi kääntää mut ylösalaisin ja tökkiä mahaan. Sitten tuli toinenkin ihminen tökkimään mua mahaan. Se toinen sai minulta pissiä, mutta en kyllä tykännyt sellaisesta tökkimisestä yhtään. Kuulemma nyt on kohtalaisesti niitä kiteitä ja paljon punasoluja. Sen sanottiin olevan normaalia, kun on vielä niin vähän aikaa siitä vaivasta.

Jouduin taas häkkiin, vaikka karhuja ei saa sulkea häkkeihin!

Sen vaan sanon, että en kyllä halua kovin usein tuollaisiin! Mulle kerrottiin, että jos juo ja pissii tarpeeksi, ei joudu. Ja sitten pitää nyt syödä sitä erikoisruokaa, kuulemma nyt ja tulevaisuudessakin.

Kauhean rankkoja päiviä tällaiset.

Viime sunnuntaina

Tärkeä tapaus! Arttu toimittaa uutiset!

Viime sunnuntaina tapahtui harvinaislaatuisia asioita. Meillä kävi tätejä! Naukulasta ja Triolasta! Varsinkin Naukulan Mamma oli jotenkin tutun oloinen. Lupsukin muisteli, että he olisivat joskus tavanneet, ja minäkin muistan tavanneeni Mamman ennen.

Asiantuntevaa rapsuttamista joka tapauksessa
Ja sitten sain tällaisen altaan! Se on nyt tarhassa, pelastusrenkaineen kaikkineen.
Aivan kiinnostava, ainakin jos siellä on auringonkukka (jonka naapurin pienikokoinen kissatädintaimi veteen heitti).
Lupus sai tällaisen oivan pinkin hiiren. Harmi vaan, että siellä ei koskaan ole tarpeeksi raksuja. Se ei ole hiiren vika, eikä myöskään vierailleiden tätien vika. Se on meidän ihmisen vika yksinomaan.
Ja nyt meidän tarhan ovellakin on kyltti, jossa sanotaan sen olevan yksityinen. Koska se on.

Lisäksi meidän ihminen sai ruusuja, jotka (huomatkaa tämä!) ovat edelleen olemassa, eikä niitä ole kaadettu lattialle kertaakaan vesineen kaikkineen. En kyllä yhtään ymmärrä miksi niin olisi tehtykään. Tai ehkä jos NE olisivat kaataneet. NIITÄ ei ole kumminkaan nyt näkynyt, ainakaan kovin usein. Ei montaakaan kertaa päivässä, ja olen aina saanut NE häädettyä ennen kuin on ruusuja kaadettu.

Ai niin, ja tietystikään meidän ihminen ei saanut käyttäydyttyä, vaan pussasi mua, vaikka kaikki näki! Taru piippasi mua nenästä, mutta se ei haittaa, se on aika kivaa. Ja sitten ne tosiaan rapsutti hirveän taitavasti.

Kiitos kun kävitte ja tervetuloa uudestaan! ❤

Toukokuu loppuu!

Eikä olla juurikaan kerrottu mitään

Toukokuu loppuu, ja meillä on kertomatta kaikkia asioita.

Lupsulla oli syntymäpäivä. Hän täytti 7 vuotta. Sitä seuraavana päivänä, tai kuitenkin joskus siinä lähistöllä, oli kansainvälinen kilpikonnapäivä.
Eräänä toisena päivänä satuttiin samalle tuolille. Lupsu ei yleensä kauheasti tykkää lähentelystä.
Joskus paistaa aurinko. Joskus ei.
Eräänä toisena päivänä oli tiukka päivystystilanne.

Että kyllä kaikenlaista on tapahtunut, mutta meillä on laiska kirjuri. Ei kuitenkaan olla unohdettu teitä kavereita! Purrrrr kaikille!