Category Archives: Arttu kertoo

Kurrrr, sanoi Arttu

Ja toi uudenlaisen saaliin!

Toin ihmiselle haavanlehden. Se tykkäsi siitä paljon enemmän kuin päästäisistä tai myyristä.
Advertisement

Hyvää eläintenpäivää!

Kaikenlaisille eläimille (myös päästäisille ja kärpäsille)

Se nyt ainakin on varmaa, että Arttua pussaa tässä taloudessa kaikki.
Ja sekin on varmaa, että Lupsu on kylän kovin päästäistäjä, ja mielellään haluaisi sellaisen ihan omaksi (tämä oli 20. tai 21. päästäinen).
Ja vielä sekin, että Arttu on pesukarhu.
Sen kärpäsen kyllä pyydystin Lupsulle lahjaksi. Ja sitten Lupsu pussasi mua.

Hyvää eläintenpäivää kaikille!

1/17

Arttu ja myyrä

Hei vain myyrä. Minä olen Arttu. Ei ole mitään syytä olla noin vihainen!
Voitaisiin leikkiä yhdessä, eikö voitaisikin?
Ei me sitten voitu leikkiä yhdessä. Ihminen vei myyrän ulos, ja epäili, ettei se kyllä varmaan enää selviä, mutta ainakaan ei jää sisätiloihin. Olisin mielelläni pitänyt sen, se oli oikein mukava myyrä, vaikka käyttikin aika voimakasta kieltä ja yritti purra mua.

Karhunpoika harrastaa

Arttu on pesukarhu

Artulla on ankkoja. Välillä ne ei ole kovin kiinnostavia, mutta joskus ovat. Kerran yksi niistä oli ihan eteisessä asti! Ei kyllä yhtään tiedetä miten se sinne oli päässyt, kun kylpyankat on vähän hitaita liikkeissään.
Tämä pieni oli se seikkailunhaluinen, joka eteisessä on käynyt. Tuo sininen pesuvati on niiden uima-allas. Ja kissojen juomakuppi myös, koska useimmat muut kupit kaatuvat liian helposti.
Sitten tästä pienestäkin kiposta voi maistaa vettä, jos tuntuu siltä.
Lopuksi vielä koko illan pesukarhuelokuva (reilu minuutti)

Ulkoilua

Arttu ulkoilee

Minä olen tänä viikonloppuna päässyt ulos myös valjaissa! Se on vallan mukavaa pitkästä aikaa. Meidän tarhassa ei ole kerrassaan mitään vikaa, mutta on aivan avartavaa vähän katsella pihaa laajemminkin.

Ihmisen kiviaidan tekeleen alla oli varmana hiirenpesä. En kyllä nähnyt ketään, eivät ehkä olleet kotona.

Sammakon sen sijaan näin, mutta siitä ei tullut kuvaa. Sanoin sille tassupäivää, mutta se meni karkuun. Ei siihen sattunut kumminkaan, ihan hellästi minä vain.

Mittailin vähän puita ja teroitin kynsiä siinä mielessä, että josko tähän vaikka kiipeäisi. En kiivennyt. Eikä ihminen ehkä olisi sellaiseen suostunutkaan.
Heinäkin on vähän erilaista saunan seinustalla kuin tarhassa.
Paluumatkalla hämmästyin kovasti. Minä näin kuulkaa kissan!
Mutta se olikin Lupsu.
Sitten kiersin vielä talon, että sain tehdä vähän rakennustarkastusta.
Välillä on hyvä myös levätä ja pohdiskella asioita.
Vähemmästäkin alkaa väsyttää!

11., 12., 13.

Tai ehkä kuudes, kuudes ja seitsemäs

Tänään on ollut erinomainen päästäispäivä. Lupsu sai heti aamusta yhden. Sitten minä sain yhden. Nyt iltapäivällä Lupsu sai vielä yhden! Kaikkiaan kolme tänään, eikä päiväkään ole vielä lopussa!

Aamun ensimmäinen, Lupsun
Aamun toinen, jota esittelee Lupsu, vaikka minä sen kyllä sain. Tai ainakin niin me on ihmisille sanottu.
Ja sitten vielä yksi Lupsulle.

Eli kaikkiaan Lupsu johtaa mua yhdellä, mutta mulla on se orava vielä lisäksi. Ihmisen mielestä pikkujyrsijät eivät ole kovinkaan viisaita.

Hyvä viikonloppu

Artulla, ja miksei Lupsullakin

Viime viikonloppu oli oivallinen. Tai ei meillä nyt suuremmin valittamista ole muutenkaan, mutta nyt oli erityisen monta erikoisasiaa.

Oli tällainen laukku lattialla. Kuva on hieman epätarkka, koska piti kehrätä ja leipoa tassulla niin kovasti. Ja onhan se tarpeellista jättää vieraiden vaatteisiin sopivasti kissankarvaa muistoksi!
Ja sitten saatiin vielä uusi laatikkokin! Lupsu ei ihme kyllä niin paljon laatikoista välitä, mutta ei minä kyllä välitän!

Ja sitten vielä Lupsu sai lauantai-iltana taas saaliin. Se oli Lupsun neljäs. Siitä ei ole kuvaa, koska H jo nukkui eikä miesihminen hoksannut kuvata, mutta uskotte varmasti, että päästäinen se oli. Lupsu on tavattoman taitava ja tarkkatassuinen näissä asioissa!

Saa olla toistekin tällaisia!

Pulu!

Lupsu-pulu

Kuten lukijakunta tietää, meillä on erityinen suhde puluihin.

Äskettäin saamamme uuden ja tärkeän tiedon mukaan Lupsu on lapsena ollut nimeltään Pulu! Siis silloin, kun Lupsu oli niin pieni, että hän asui vielä äitinsä ja sisarustensa kanssa. Tiedottajana tässä asiassa toimi tietenkin Naukulan Mamma, joka tuntee paljon kissoja ja heidän ihmisiään.

Tämä on varsin ihmeellinen asia. Meillä on (viereisessä metsässä asuvien lintujen lisäksi) omakotipulu! Sitä sopii ajatella!

Lupsu silloin kun hän oli Pulu. Kuva Merja L.

Puhelu

Arttu soittaa Mummulle

Ring ring

Hei Namu-mummu, täällä on Arttu pesukoneessa. Niin, kun en ole vähään aikaan ehtinyt soittaa, mutta nyt mulla olisi sellainen kysymys, että kun teidän Mamma kirjoitti, että Hertta on höpö ja on periyttänyt sitä jälkikasvulleen, niin mitä se oikein tarkoitti?

Hyvää kuuluu kiitos, mutta on ollut vähän kiireitä. Ymmärrät varmaan, tarhassa on pitänyt olla ja vesikupissa uida ja saada hepuleita ja kaikkea sen sellaista.

6.

Artun yhä suurenevat saaliit

Tämänkertainen saalis olikin todellista suurriistaa! Ihminen kehui mua kyllä asiaankuuluvasti, vaikka samalla voivotteli riistan kovaa kohtaloa.

Mutta en silti saanut pitää sitä. Sitäkään. Miksei niitä koskaan saa pitää?